Lankakorin tyhjennystä ja voitto kotiin!

Näin kevään korvalla on kauppoihin taas tullut toinen toistaan ihanampia lankoja. Ja vaikka ei olisi mitään hajua, mitä niistä tekisi, haluttaisi silti kovasti ostaa niitä. Minulla on vuoden päivän ollut tavoitteena tyhjentää ylitsepursuavaa lankakoriani ja vähentää lankojen määrää. Ja joten kuten olen siinä onnistunutkin :)

Olen nyt vakaasti päättänyt, että aina, jos tekee mieli uusia lankoja, on vanhoista ensin tehtävä jotain. Tämä seuraavakin lanka on pyörinyt lankakorissani vuoden jos toisenkin ja tästä olen tehnyt tytön nukelle vaatteitakin. Vielä oli yksi kerä jäljellä ja tikuttelin siitä itselleni kevätpipon:

Muutakin pientä piperrystä on tullut tehtyä:

Ja voitto tuli kotiin! Kerrankin! Osallistuin PompulaPaja-blogissa kilpailuun ja onnetar oli tällä kertaa puolellani. Voitin aivan ihanat käsin tehdyt kukkarot aivan ihanalla kankaalla:

Voiko noin suloisia kukkaroita edes käyttää?

Pientä näpertelyä

Olen kovin innostunut askartelusta - ainakin siinä mielessä, että kaiken maailman tarvikkeita tulee hamstrattua, mutta niiden käyttö onkin sitten niin ja näin. Nyt olen iltapuhteikseni näperrellyt hiukan jotain, jotta saan varastojani tyhjennettyä (ja ostettua taas uusia ihanampia juttuja tilalle!).

Nämä on tehty vessapaperirullista, jotka on päällystetty. Moni tekee näistä vaikka reseptivihkoja laittamalla näitä vaikka narulla useita yhteen. Näin on tehty esimerkiksi täällä: http://www.hulluus.vuodatus.net/. Se oli alunperin minunkin tarkoitukseni, mutta sitten keksinkin, että näistä tuleekin onnittelukortteja. Tuon sisälle tulee siis pieni tagi, jonka saa hylsystä ulos narusta vetämällä ja johon onnittelu sitten kirjoitetaan. Kierrätystä parhaimmillaan :)

Näihin "kukkasiin" uppoaa hyvin pienet jätepalaset kartongeista tai papereista, joita askartelusta aina jää. Tuleepahan nekin hyödynnettyä roskiin heittämisen sijaan. Samoin vanhoja parittomia nappeja tai helmiä on hyvä käyttää näissä. Ohje näihin löytyy täältä: http://amalianaskartelut.blogspot.com/

Varokaa vihaisia lintuja!

Pitkästä aikaa tuli tehtyä jotain muutakin käsillä kuin remonttia :) Selailin kaiken maailman blogeja ja sieltä tuli kaikki ihanuuksia vastaan ja samalla hyviä ideoita. Ja niitähän piti tietysti heti kokeilla. Taloudessamme asuu yksi 7-vuotias armoton angry birds-fani sekä 2-vuotias orastava sellainen. Eräs fb-kaverini oli keksinyt askarrella lasten kanssa näitä suosittuja vihaisia lintuja ja niitä oli pakko meidänkin kokeilla:

Ja jottei ompelukone pääse ihan täysin ruostumaan, piti sitäkin vähän ajeluttaa ja sen seurauksena syntyi heti pikkuneidille rakas "möllykkä". Sen vieressä on nukuttu ja sitä on raahattu mukana joka paikkaan:

Tämäkin idea löytyi blogista täältä: Pikku-Pihlaja, jossa kyllä "möllykät" ovat aika paljon hienomman näköisiä kuin tämä. Ehkä tämä prototyyppi tästä vielä paranee. Ehkä.

Se on melkein valmis!

Keittiö etenee hitaasti, mutta varmasti. Yllättävän kauan kaikki pieni viilaus viekin aikaa. Mutta se on melkein valmis! Maanantaina tai tiistaina tulee sähkömies asentamaan sähköhellan takaisin paikoilleen tuohon puuhellan viereen. Sitä ennen on puuhellan edustalle laitetut uudet laatat vielä kiinnitettävä saumalaastilla. Sekä lattian reunan ja laattojen reunan päälle tulee puulista siistimään ilmettä.

Kattolistat myös uupuvat vielä, mutta ne laitetaan paikoilleen sitten joskus, kun sopivat tulevat vastaan. Keittiön uudet tasot jo saatiinkin, mutta kaappien alalistat, vetimet ja kulmahyllyt uusitaan vielä ensin tai seuraavan viikon aikana. Kaapin ovet saavat vielä jäädä paikoilleen, ne uusitaan sitten joskus, kun nuo puunväriset reunalistat alkavat oikein kovasti ärsyttämään. Nyt ei jaksa niitä enää alkaa miettimään.

Tässä muutamia kurkistuksia uuteen keittiöön:

Ja tuo kulmahylly, kaapin alalista sekä vetimet vielä uusitaan tasojen värisiksi. Kaapinovet saavat vielä toistaiseksi jäädä. Välitilan laatat ovat myös vanhat, niihin ei koskettu.

Uusi kello löysi jo paikkansa olohuoneeseen menevän oven päältä. Tuo ovi ei siis normaalisti ole tuolla, vaan on nyt remontin takia kaivettu autotallista, jotta kaikki pöly ja roska ei kulkeudu keskeneräisestä olohuoneesta keittiöön. Kuvassa näkyy myös uusittu, kuultolakattu, katto. Listat vielä uupuu, sillä jostain pitäisi löytää vanhaa, koristeellista ja leveää listaa. Vielä ei ole vastaan tullut mistään. Ja kuvassa näkyvä kulmahylly vaihdetaan tummaksi.

Tässä pieni kurkistus lattianrajaan, jossa näkyy uusi ihana lattia, josta tykkään ylikaiken! Kyllä tämä Osmo Colorilla öljyvahattu puulattia voittaa vanhan 20-30 vuotta vanhan muovimaton mennen tullen :)



Kuvassa näkyy vanha puuhella, joka on tarkoitus ottaa käyttöön, mikäli palotarkastaja sen sallii. Sen eteen laitettiin uudet laatat, josta pitää vielä saumata. Viereiseen tyhjään tilaan tulee sähköhella. Kuten takaseinästä näkyy, on vanhan talon remontoiminen huisin hauskaa puuhaa, sillä kaikki uusi on yleensä tehty vanha päälle. Tapettia löytyy siis likemmäs kymmentä eri kerrosta ja samoin noita laattoja näkyy tuossa kaksi ja tuon alimman alta löytyy vielä vanha "laatta" eli joku mustavalkoinen pinnoitettu lastulevy, josta on joskus kauan sitten käytetty.

Mutta kyllä tästä vielä keittiö tulee! Ja paljon parempi kuin entinen :)

Remontin keskellä

Pitkästä aikaa ehdin piipahtamaan täälläkin kirjoittamassa, että hengissä ja eritoten järjissämme ollaan täällä kaaoksen keskellä. Keittiö alkaa olla viittä vaille valmis, olohuoneen remontti jää miehen työkiireiden vuoksi syksyyn. Mutta kyllähän sitä nyt yhtä olohuonetta odottaa vaikka vuoden, kunhan saa keittiön käyttöön.

Niinkuin kaikessa, asian tärkeyden huomaa vasta, kun sitä ei ole. Miten tärkeitä toimintoja keittiö kätkeekään uumeniinsa? Suihkun ja vessan jälkeen se on ehdottomasti kodin tärkein paikka ja sitä kaipaan tällä hetkellä sanoinkuvaamattoman paljon. Hella ja jääkaappi majailevat tällä hetkellä eteisessä, jotta jossain saa ruokaa laitettua. Tiskata on pitänyt vadeissa vessassa ja astioiden viritus on suoritettu vessan pienessä lavuaarissa, jonka alle ei mahdu edes kattilaa. Joten kyllä, kaipaan TODELLA paljon astianpesukonettani :)

Tänä aamuna laitettiin keittiön lattiaan viimeinen kerros Osmo Colorin kuultovalkeaa öljyvahaa, mikä tarkoittaa sitä, että huomenna päästään kantamaan kaikki keittön tavarat takaisin paikoilleen ja saan valtakuntani jälleen käyttööni!

Keittiön vanhan muovimaton alta on löytynyt mukavia vuosikymmenien takaisin yllätyksiä:

Mullin mallin

Blogini on jäänyt ihan oman onnensa nojaan :( Käsityöt ovat jääneet lähinnä suunnittelun tasolle, ainoa asia, mitä olen saanut tehtyä, on joulukortit ja pieni määrä sytykeruusuja jouluviemisiksi. Siinä kaikki.

Elämä on ollut mullin mallin. Ja olo sen mukainen. Masussa asustaa pieni ihminen, jonka on määrä syntyä kesän korvalla ja tämä on vienyt paljon paaaaljon energiaa ja kaikki vapaa-aika on mennyt torkkuessa. Lisäksi kotitalomme kanssa on ollut huolia ja murheita ja ne vähäiset energiarippeet ovat menneet sitten siihen.

Joulu tulee kovaa kyytiä ja minä olin kerrankin ajoissa jouluvalmistelujeni kanssa. Joulufiilis oli katossa, kunnes joku tipautti sen lattiaan - kirjaimellisesti. Putkivuoto ja paha sellainen. Se siitä joulufiiliksestä ja siististä kodista.

Nyt on siis kaikki mullin mallin vielä pitkän aikaan.

Hernerokkaa pusseissa

Hernepusseista tuntuu kaikki lapset tykkäävän ja niillä voi keksiä monenlaisia leikkejä. Meillä on kyllä hernepusseja jo ennestään, mutta lisää tarvittiin ja tälläisiä syntyi tällä kertaa:

Syksyisten lehtien havinaa

Maalaistalon pihassa haravoimista riittää, niinkuin varmaan tähän aikaan vuodesta monen muunkin pihassa. Jälleen kerran tartuin toissapäivänä haravaan ja aloitin joka päiväisen urakkani. Lehtiä haravoidessa syntyi idea ovikoristeesta, jonka olen joskus nähnyt jossain lehdessä. Sitä piti kokeilla:

Mitähän muuta noista lehdistä voisi keksiä?

Kaikkea ja kaikenlaista

Olen päättänyt tyhjentää lankakoriani ja tehnyt päätöksen, että uusia lankoja en osta, ennen kuin edes suurin osa vanhoista on käytetty. Ja aika hyvin olenkin siinä onnistunut:

Olen menettänyt sydämeni näille kaikenlaisille ja kaikenmallisille pussukoille:

Ja pienellä tytöllä ei kait voi koskaan olla liikaa pinnejä eihän?

Tai hiuspompuloita?

Tämäkin vauvanuken takki jämälangoista ja jämänapeista:

Ja sitten yksi tuunaus, josta on tullut tämän päivän muotisana ja jota minäkin kovin yritän harrastaa joskin melko laihoin tuloksin. Tämä idea lähti siitä, että yritin myydä tätä vuoden 2004 äitiyspakkauksen kevytvanupukua kirppiksellä 0,50 eurolla, mutta kukaan ei ostanut. Kun toin sen kirppikseltä takaisin, keksi meidän neiti laittaa sen vauvansa päälle ja siitä se ajatus sitten lähti:

Lahkeesta syntyi vielä pipo vauvanuken päätä lämmittämään (reunaan on tulossa vielä pitsi):

Vauvanukelle on tilauksessa jos jonkinlaista vaatetta, mutta tähän mennessä on syntynyt vasta tälläinen hame:

 .. sekä tälläinen hame ja paita minun vanhoista vaatteistani sekä tilkkupeitto jämäkankaista:

Kortteja ja muuta näpertelyä

Olen ihastunut korttien tekemiseen! Tämä on minulle aika uusi juttu, sillä olen pikku hiljaa haalinut itselleni korttien tekemiseen vaadittavia aineksai ja lueskellut samalla vähän kirjaston kirjoja. Vielä en todellakaan ole haka tekemisessä, kuten kuvistakin se näkyy. Vielä on monen monta niksiä opeteltavana! Mutta pikku hiljaa sitä oppii jotain uutta ja onneksi paikkakunnalta löytyy ihana puoti Mulperi, jonka omistajalta saa aina hyviä vinkkejä ja uusia ideoita :)

Jaahas, jostain syystä viimeinen kuva ei suostu kääntymään oikein päin, joten olkoon siis noin. Eiköhän siitä selvää saa.

Muutakin pientä näpertämistä olen villasukkien kutomisen lomassa ehtinyt tekemään. Ihastuin serkkuni tekemiin pannunalusiin ja pitihän sitä itsekin heti kokeilla - näiden tekemisellä kun pääsee hyvin jämälangoista eroon:

Kangaskaupassa käydessäni törmäsin ihaniin huopakankaisiin, joita ostin hiukan kokeeksi. Ajatus oli hetken kateissa ja mietin, että mitä niistä tekisin. Päädyin pieniin kukkiin ja kun Mulperista löytyi vielä sopivasti pieniä magneetteja, niin näistä tuli jääkaappimagneetteja:

Ja jottei ompelukone ihan täysin pölyttyisi nurkassaan, piti sillekin näyttää hiukan päivänvaloa. Pojan huoneen vanhat kappaverhot ovat jo vuosia lojuneet kaapissa, koska eivät olleet sopivan kokoiset meidän ikkunoihin. Pari päivää sitten ne saivat vihdoin uuden elämän lattiatyynyjen päällisinä :)